Talon historia

Seurojentalo Koivula on kulttuurihitoriallisesti merkittävä kohde ja se on suojeltu sekä  seutu- että osayleiskaavassa.

Koivulan talon alkuperästä ja rakentamisajankohdasta tai rakentajista ei ole tarkkaa tietoa. Talossa on toiminut Juho ja Pekka Jalkasen sahan konttori 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kustaava Jalkanen piti Koivulassa mallikanalaa. 1920-30 -luvuilla siellä on ollut mm. posti ja lottien pitämä kahvila. hauhalan_naisvoimistelijat_koivulassa_esiintymss_2.jpg

Vuonna 1938 Koivulaa laajennettiin isolla juhlasalilla, koska paikkakunnalla oli selkeä puute isosta kokoontumis- ja juhlapaikasta. Koivula on ollut suosittu häiden, syntymäpäivien, iltamien ja muiden juhlien pitopaikka - esimerkiksi maineikkaan anttolalaisen hiihtäjän, Eero Kolehmaisen, mitalijuhlia vietettiin siellä.

Hauhalan sorjat naisvoimistelijat esiintyivät Koivulassa. Kuva: Eine Kurvinen

Seurojentalo Koivula on toiminut paitsi juhlapaikkana niin myös monenlaisten tapahtumien näyttämön. Sieltä lähdettiin sotaan ja siellä korjattiin sotavarusteita sekä majoitettiin siirtolaisia. 1950–60 -luvuilla Koivula on toiminut käräjäsalina ja jatkokoulun pitopaikkana. Muutama vuosikymmen sitten Koivulaan kokoonnuttiin katsomaan elokuvia ja Mikkelin teatterin vierailunäytäntöjä. Siellä on pelattu bingoa, harjoitettu monenlaista urheilua ja järjestetty nyrkkeily-otteluita. Se oli myös suosittu tanssipaikka. 

Seurojentalo Koivulaa hallinnoi vuodelta 1935 oleva Anttolan Seurojentalo Osakeyhtiö, jonka perustivat Anttola Maamiesseura, Anttolan Suojeluskunta ja Lotta-Svärd -yhdistys. Nykyisin Anttolan Maa- ja kotitalousseura ry omistaa kaikki Anttolan Seurojentalo Osakeyhtiö osakkeet.